Olen viime päivinä etsinyt tukea jatkaakseni itseni eheyttämistä ilman terapeuttini apua. On ilahduttavaa miten paljon nykyisin on tietoa ja apua tarjolla, myös ilman rahallista korvausta. Monet tahot laittavat materiaaleja nettiin ja youtubeen, jotta niitä on saatavilla apua tarvitseville.
Kun joskus muinaisina aikoina kävin ensimmäistä taisteluani masennuksen kanssa, ilmainen ja itsenäinen apu oli lähinnä oman lähikirjaston psykologiaa käsittelevä hylly. Enkä tietenkään niin nuorena jaksanut keskittyä lukemaan, tiedon omaksumisesta puhumattakaan. Asioista puhuttiin vain vähän ja se hiljaisuus vain korosti ulkopuolisuuden tunnetta. Sain lopulta itselleni apua mielenterveystoimistosta, kun vakava insomnia alkoi tekemään asioista sietämättömiä. Sain lääkityksen, keskusteluapua ja ylipäätään pientä toivoa, että selviäisin. Se oli valtavan pitkä taistelu, mutta lopulta voitin. Ensimmäisen kierroksen.
Nyt 12 vuotta myöhemmin olen eri tilanteessa. Kun mielenterveyteni heikkenemisestä kertovat oireet alkoivat viitisen vuotta sitten, oli taistelukenttä vaihtunut ja vastassa oli vihollisia, joita vastaan en ollut ennen taistellut. Olin nyt kypsempi, parisuhteessa ja tuore äiti. Hyvinvointini vaikuttaa merkittävästi lasteni elämään, joten en epäröinyt hakea apua.
Psykoterapia oli uusi kokemus. Se on paljon syvempää ja tavoitteellisempaa kuin aiemmin saamani keskusteluapu. Otti aikaa oppia luottamaan terapeuttiin, jotta pystyin päästämään hänet riittävän lähelle itseäni ja erityisesti ongelmiani. Nuo 200 tuntia Kelan tukemaa psykoterapiaa tuli käytettyä huolellisesti. Olen oppinut paljon itsestäni ja ongelmistani. Silmäni ovat avautuneet näkemään toiminta- ja ajatusmalleja, jotka selittävät epävarmuuttani ihmisten kanssa ja paikastani maailmassa.
Kokonaiskuvan rakentamiseen meni aikaa. Otimme palan kerrallaan ja tutkimme miten ne sopivat yhteen. Ja vaikka työ jäikin kesken, on paljon helpompi nähdä, miksi minulla on ollut niin isoja ongelmia. Ei yksittäinen pala niin iso asia ole, mutta kun yhdistää siihen toisen palan ja kolmannen ja neljännen ja... Kokonaisuus on melkoinen.
Nyt pystyn paremmin selittämään ongelmani itselleni. On helpompi hakea itsenäisesti tietoa ja ratkaisuja ongelmiinsa, kun tietää millaista ongelmaa yrittää ratkaista. Terapiassa olen oppinut työskentelemään itseni kanssa. Tunnistan milloin levätä, milloin puskea - no, suhteellisen luotettavasti. Mutta ymmärrän mitä työskentely on.
Minusta on tärkeää huomauttaa, ettei selfhelp -kirjojen yms. lukemisesta ole mitään apua, jos niiden tarjoamaa oppia ei kykene soveltamaan omaan elämäänsä. Jotkut muutokset vaativat aktiivista epämukavuuden sietämistä. Se on hiljaista omien mukavuusrajojen haastamista ja levittämistä. Jos jättää muutoksen pelkästään ajan käsiin... sitä rapistuu hitaasti niissä samoissa, tutuissa rajoissa.
Mutta aika. Sitä tarvitaan. Minä olen kärsimätön luonne ja haluan hoitaa asiat nopeasti pois alta. Ihmismieli ei kuitenkaan toimi siten, että napataan palanen pois ja laitetaan uusi tilalle. Muutos ei voi olla kuin leikkausoperaatio. Olemme elävä, orgaaninen olento, joten muutokset täytyy tehdä kasvamalla niihin. Ja kaikki kasvu vaatii aikaa. Ja kuvainnollisesti puhuen, myös kastelua ja paistetta.
Joten en määrittele tavoiteaikaa, jolloin olen ehjä. En luovuta, jos olen tällä tiellä vielä 10 vuoden päästä. Askel kerrallaan pääsen vuosien aikana aika pitkälle. Pidemmälle kuin jos jäisin elämän tien varrelle odottamaan kyytiä. Aika nimittäin kuluu joka tapauksessa. Enkä tahdo käyttää elämääni pelkästään ihmeen odottamiseen.
Olen löytänyt Youtubesta muutaman mielenterveysaiheisen kanavan. Tutkin niitä, kunhan minulla on aikaa ja katson onko niiden tarjoama sisältö avuksi juuri minulle. Tällaisissa videoissa aihe pitää olla aika yleisluontoinen, jotta mahdollisimman moni voi saada niistä jotain. Joten minun pitää olla virkeä, kun tutustun niihin, jotta osaan arvioida niiden soveltuvuutta juuri minulle. Ja että tunnistan mahdollisen humpuukikanavan. Taatusti sieltäkin löytyy tyyppejä, jotka haluavat vain rahastaa heikompien halulla vahvistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti