Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit

lauantai 31. toukokuuta 2025

Yksi vuoden kierto lisää

Minulla oli jokin aika sitten syntymäpäivä. Ei tullut mitenkään merkittävä luku täyteen. Olin nelikymppinen ja nelikymppisenä jatkan elämääni.

Olen jo pitkään pitänyt periaatteena, että syntymäpäivänäni teen jotain sopivan itsekästä ja lievästi turhaa. Esimerkiksi käyn budjettiin sopivassa hemmotteluhoidossa, ravintolassa tai ostan itselleni jotain hyödyllistä, mutta luksusmuodossa. Toisin sanoen annan itseni nauttia jostain, mistä arkena tinkisin.

Tänä vuonna ostin itselleni kesäksi online-jäsenyyden Laiven studiolle. Kollega mainitsi joskus, että jooga helpottaa työstressiä. Ja se on jotain, mitä haluan minimoida. Varsinkin vaikean uupumuksen jälkeen.

Tavoittelen myönteistä kierrettä elämääni. Haluan, että elämääni kuuluvat osat ruokkivat toisiaan siten, että se heijastuu hyvinvointiini. Olen kokenut kielteisen kierteen ja kävin syvällä. Palautuminen on vaatinut huolestuttavan paljon aikaa, enkä ole ihan kunnossa vieläkään. Ajatus uudelleen uupumisesta pelottaa.

Joten, kun syntymäpäivänäni lähestyessä mietin, miten haluan ilahduttaa itseäni, päätin panostaa johonkin, mistä hyödyn pitkällä tähtäimellä. Tänä vuonna lievästi turhalla asialla ilahduttaminen ei ole oikea tie. Toki ilahtuisin hieronnasta tai ravintolaillasta, mutta se olisi lyhyt ilo. Tarvitsen jotain viemään minua levollisempaan elämään.

Yllättävän paljon tätä on pitänyt perustella itselleen. Minä saan huolehtia itsestäni vähän paremmin kuin mitä ovat minimivaatimukset elämän ylläpitämiseen. Minulla on suorastaan velvollisuus näyttää esimerkkiä lapsilleni, miten aikuisena itsestään voi huolehtia.

Minä annoin siis itselleni hidastamisen lahjan. Sen, että annan itselleni luvan levätä, kun väsyn. Muistutan tästä itseäni, koska hyvinvointini heijastuu myönteisesti myös toisiin. Lapseni voivat paremmin, kun heidän vanhempansa voivat hyvin.

Vuoden päästä, edelleen nelikymppisenä, olen toivottavasti tämän läksyn oppineena kypsempi, vahvempi ja ennen kaikkea onnellisempi.

maanantai 3. heinäkuuta 2023

Oma polku hyvinvointiviidakossa

Nykyään on helppoa saada apua elämäntapamuutokseen. Kannustusta, neuvoja ja ohjausta liikunnan aloittamiseen suorastaan hyppii silmille etsimättäkin. Eikä siinä sinänsä mitään vikaa ole. Minä kannatan sitä, että tarvittava apu on saatavilla helposti mahdollisimman monelle.

Minua on vain alkanut häiritä viestinnän sävy. Se on niin käskevä ja niin rajaava. "Polta rasvaa nyt" -viestihän se. Olen huomannut tämän ennenkin, mutta nyt, kun yritän löytää itselleni sopivaa tietoa ja apua, tämän tapainen viestintä häiritsee. Minun pitää muistuttaa itseäni millaista muutosta olen tekemässä. Muistuttaa, ettei tällä kertaa ollut tarkoitus ottaa 30 päivän tehokuuria, jonka pusken läpi. Olen kokeillut riittävän monta kertaa tietääkseni, että sen jälkeen olisin haluton tekemään mitään, joten vain valuisin lähtöpisteeseen.

On työlästä etsiä tarvitsemaansa yksilöllistä ohjausta, jos vaihtoehtona ei ole henkilökohtainen valmentaja. Tietoa on, onneksi, mutta se on sekoittunut kaiken muun informaation joukkoon. Internet on täynnä keskusteluja, faktaa, humpuukia, viihdettä, haasteita, trollausta... ja kaikesta tuosta sisällöstä on hyvin työlästä siivilöidä se, mikä on relevanttia itselle.

Minun on opeteltava sulkemaan silmäni informaatiolta, joka häiritsee pyrkimyksiäni. Rasvanpoltto on sivutuote, pääpyrkimys on kokonaisvaltainen hyvinvointi. 

Tämä tie on vaikea kulkea yksin. Mutta ei mahdoton. 

Eikä minun tarvitse pitää kiirettä. Minun ei kannata pitää kiirettä. Voin ottaa askeleen sivuun, jos siten vältän ylenpalttisen, tarpeettoman kuormituksen. Tosiasia on, että ylikuormitun helposti, eikä asian kieltäminen ole ratkaisu. Inhottava heikkous, mutta tosiasioiden hyväksyminen auttaa minua tunnistamaan toimivat keinot hyvinvointini parantamiseen.

Toivottavasti opin joskus myös ilmaisemaan tarpeitani toisille. Pitäisin siitä, että kokisin tulleeni kuulluksi ennenkuin antavat neuvoja ja ehdotuksia. Olen liian monta kertaa ollut tilanteessa, jossa toinen on olettanut ymmärtäneensä ongelman ja tyrkyttää ratkaisuaan siihen. Haluan ratkaisun omaan ongelmaani, en jonkun toisen ongelmaan. Mutta olen liian kiltti sanomaan mitään ja vain lakkaan keskustelemasta aiheesta. Ajan ja energian tuhlausta, eikä minulla ole kumpaakaan tuhlattavaksi.

Toivon, että katson joskus tähän hetkeen ja iloitsen siitä, miten pitkälle olen päässyt alkuhankaluuksien jälkeen. Ja monien välihankaluuksien. Että jaksoin kulkea omaa polkuani, vaikka näin monia kylttejä ehdottelemassa muita teitä. 

Juuri nyt kuitenkin pitää keskittyä ottamaan askel kerrallaan. Ja hengittämään.

perjantai 16. kesäkuuta 2023

Lähes laahavat askeleet

 Minä niin mielelläni edistyisin tavoitteissani nopeasti. Olisi mahtavaa vain päättää, että nyt minä tästä lähtien huolehdin terveydestäni. Ja sitten vain ilman ongelmia lähtisin pienelle aamulenkille tai valitsisin ruoakseni hyvää perusruokaa leivän puputtamisen sijaan. Uusi, terveempi elämä vain alkaisi, koska päätin niin.

Toisin sanoen, tahtoisin muutoksen olevan helppoa. Ja minua turhauttaa, ettei se ole.

Viime päivinä olen ollut väsynyt ilman selkeää syytä ja olen päästänyt itseni helpolla. Olen hoitanut velvollisuuteni, mutta rimaa hipoen. Juuri sen verran hyvin, etten tunne syyllisyyttä lepäämisestä.

Edelleen kamppailen itseni kanssa siitä, kuinka kovasti minun tarvitsee painaa ja puskea itseäni. Tahtoisin tehdä enemmän ja olla tehokkaampi kuin jaksan olla. En tahdo tuntea olevani hyödytön, koska minun mielessäni hyödytön ja merkityksetön ovat synonyymeja. Jos en ole hyödyksi, en merkitse mitään. On vaikea taistella ajatusta vastaan ja muistaa oma ihmisarvonsa. Ihmisarvo ei katoa, kun väsyy.

Päätin, etten pakota muutosta aktiiviseen ja terveelliseen elämään. Iso osa minusta haluaa kulkea rauhallisesti ja levätä. Samaan aikaan haen välineitä muutoksen helpottamiseksi: tietoa erilaisista liikkumisjutuista (esimerkiksi mistä voi vuokrata kanootin tai sup-laudan) ja olen lukenut motivaation kasvattamisesta ja ylläpitämisestä. Tämän lisäksi tartun jokaiseen terveelliseen valintaan, mihin sinä hetkenä pystyn. Ne ovat pieniä valintoja, mutta hyviä valintoja.

Haluan uskoa, ettei pidä liikaa panostaa vauhtiin. Haluan tehdä tämän lempeästi, jotta se kestäisi. Siksi en pakota itseäni liikkeelle, vaan pidän mieleni ja kiinnostukseni haluamassani suunnassa silloinkin, kun laahustan väsyneenä. En ole epäonnistunut, vaikka en kykene tekemään tätä muutosta nopeasti. 

Ainakin voin sanoa, että olen oppinut paremmin kuuntelemaan itseäni ja kehoani. Ja pitkällä tähtäimellä se auttaa minua matkallani. Vahvistun, kun osaan levätä tarpeitteni mukaisesti. Mutta silti... olisi mahtavaa, että isoin muutos olisi jo takana. Että olisin jo saanut muutoksen liikkeelle niin, ettei minun tarvitsisi huolehtia siitä, että vauhti pysähtyisi. Tässä alkuvaiheessa menee paljon energiaa tuohon liikkeellä olon ylläpitämiseen.

No, juuri nyt on mentävä hitaasti. Onneksi ei ole mitään syytä, että minun pitäisi olla "valmis" tiettyyn aikaan mennessä. Onneksi on mahdollista levätä luovuttamatta.