Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehoyhteys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehoyhteys. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. heinäkuuta 2023

TRE - tärinän voima

TRE eli Tension/Trauma Releasing Exercise on amerikkalaisen dr David Bercelin kehittämä menetelmä kehollisten jännitteiden purkuun. TREn kehittäminen alkoi Bercelin havainnosta, että luonnossa eläimet tärisevät stressaavan tilanteen jälkeen. Hän halusi selvittää voisiko ihminen purkaa jännityksen samalla tavalla. Ja vastaus näyttäisi olevan kyllä. Asiaa on tutkittu jo vuosia ja tutkimus jatkuu edelleen. Joka tapauksessa harjoitus itsessään ei ole vaarallinen.

Minä löysin TRE:n ihan vahingossa. Olimme terapiassa jo jonkin aikaa keskustelleet heikosta kehoyhteydestäni, mikä sai minut etsimään jotain kehollista, mistä pitäisin. Olin ajatellut pilatesta tai jotain muuta rauhallisempaa liikuntaa. Eräs järjestö paikkakunnallani järjestää erilaisia kursseja ja huomasin, että heidän tarjonnassaan oli myös TRE.

En lyhyen kurssikuvauksen perusteella osannut arvioida, oliko TREssä järkeä vai ei, joten kysyin terapeuttini mielipidettä, ja hän suositteli minua kokeilemaan. Joten ilmoittauduin.

Ja sitten se kurssi peruttiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Ja seuraava oli täysi.

Olisin voinut jättää asian sikseen, mutta päätin itsepintaisesti kokeilla. Intuitio sanoi minulle, että tämä saattaisi olla hyödyllinen asia minulle. Joten tutkin asiaa omatoimisesti lisää.

Minulle tuli selväksi, että minun olisi hyvä kokeilla TRE-harjoitusta, kun vielä käyn terapiassa. Se nimittäin voi nostaa pintaan asioita, joiden käsittelyyn voi tarvita apua. Nyt jälkeen Voin omalta osaltani vahvistaa tämän.

Joten heti, kun sopiva hetki tuli, tein harjoituksen. Oli alkuilta ja lapset olivat ulkoilemassa isänsä kanssa. Tunsin oloni vakaaksi. En olisi tehnyt harjoitusta, jos ahdistus tms olisi piinannut minua juuri silloin.

Käytin apuna tätä YouTube-videota. Video on englanninkielinen. Siinä käydään koko harjoitus, jolla tärinän saa aikaiseksi. Toki YouTubesta löytyy muitakin videoita aiheesta, mutta tämä oli helpoin tehdä mukana.

Sain itseni tärisemään ja itkin. Pintaan nousi asioita, jotka pääsin terapeutin kanssa käsittelemään. Tämä oli minulle hyödyllinen myös terapiaprosessin näkökulmasta. Huolimatta pintaan nousseista kipeistä asioista, koin harjoituksen myös purkaneen sisäisiä kireyksiä. Ne eivät kadonneet, mutta helpottivat.

Olen jatkanut TRE-harjoitusten tekemistä tuon jälkeen melko säännöllisesti, 1-2 krt/vko. En tee harjoitusta koskaan, jos tunnen oloni heikoksi. Haluan olla varma, että jaksan ottaa vastaan sen, mitä pintaan nousee. Vaikka onkin jo pitkä aika siitä, kun viimeksi jotain sellaista nousi. Nykyisin lähinnä vain tärisen.

Täriseminen on ollut mielenkiintoista. Aluksi minussa tärisi vain jalat. Useamman harjoituksen jälkeen tärinä siirtyi myös käsiin ja ylävartaloon. Tärinä ei ole samanlaista joka kerta. Yleensä koen tärinän mukavana. Vain tietynlainen ylävartalon tärinä on epämukavaa, koska silloin on vähän hankalampi hengittää. Mutta onneksi voi aina asettua lepoasentoon hetkeksi ja jatkaa, jos tahtoo. Harjoituksessa ei koskaan jää pakosti tärisemään, vaan sen voi keskeyttää halutessaan.

Joka kerran jälkeen tunnen harjoituksen olleen hyödyksi: epämääräinen kireys on purkautunut - ainakin jossain määrin. On ollut pari kertaa, jolloin keho olisi halunnut täristä tavalla, jota se ei oikein osannut. Sillä kertaa. Keho oppii, kun antaa sille aikaa ja harjoituskertoja oppia.

Minulle tämä on hyödyllinen väline, jolla puran jännityksiä kehostani. Suosittelen kokeilemaan, mutta varautumaan myös siihen, mitä voi nousta pintaan. Jos vähänkään epäilyttää lähteä harjoittelemaan omatoimisesti, kannattaa etsiä netistä kursseja, joita pitää pätevä ohjaaja. Niitä onneksi löytyy aika monesta kaupungista.

lauantai 8. heinäkuuta 2023

Muutoksen mielessäpitäminen

Muutosten tekeminen on haastavaa aikuisiällä. En tiedä, miten en ole aiemmin hoksannut, että tapoihin pinttyminen on melkoinen asia haastaa. 

Arjen on pyörittävä tehokkaasti, ja vuosien aikana sitä on hionut tietyt tanssiaskeleet kuljettamaan itsensä läpi päivän. Ja toiston voimalla ne askeleet tarttuvat mieleen. Lopulta voi keskittyä mielessään pyörittelemään muita asioita, kun keho automaattiohjauksella suorittaa rutiinikuviot.

Olisipa mukavaa, jos olisin tyytyväinen arkikuvioihini, enkä kokisi tarvetta muuttaa mitään. Perusrutiinit ja velvollisuudet sujuisivat tehokkaasti ja aikaa ja energiaa jäisi elämästä nauttimiseen.

On monta asiaa, mitä haluan muuttaa. Ja se on pitkään tuntunut melkein liian työläältä projektilta. Mutta muutoksenkaipuu on herätellyt yrittämään. Ja sitten olen yrittänyt täysillä. Kaikki tai ei mitään. Kuvitellut, että kun antaa kaikkensa, muutos tapahtuu tuosta noin vain. Ehkä kuukauden jälkeen olisi asia kunnossa, ja vanhat, huonot tavat pelkkä muisto vain.

Muutos on vaikea. Joitakin asioita olen onnistunut muuttamaan (jo 10 vuotta ilman tupakkaa!) ja joistakin tavoista poisoppiminen tuntuu melkeinpä mahdottomalta.

Koen, että olen jo saanut tehtyä ne muutokset, jotka voin tehdä pelkästään itsepäisesti puskemalla. Joten on järkevää yrittää erilaisia keinoja muutokseen. Mainitsin jo aiemmin, että harjoittelen itseni kuuntelemista ja lempeämpää kohtelua. Se on toiminut hyvin.

Ainakin silloin, kun muistan kuunnella itseäni.

Vie yllättävän paljon energiaa toimia eri tavalla kuin aiemmin. Ennen vain sivuutin kaikki kehoni lähettämät viestit ja puskin kunnes sain tehtyä mitä täytyi tai kunnes olin näännyksissä. Huono kehoyhteys mahdollistaa tällaisen itserääkin. Se myös haittaa lääkärillä käyntiä, kun kysyvät millaisia oireita minulla on. En osannut sanoa, kurja ja ehkä vähän paineen tunnetta päässä.

Olen yrittänyt muutosta tällä lempeämmällä tavalla vasta vähän aikaa, mutta huomaan merkkejä, jotka tekevät oloni optimistiseksi. Ja tiedostan, että parantunut kehoyhteys auttaa paljon. Muuten en varmasti muistaisi kuunnella itseäni, koska minun pitäisi pysähtyä kunnolla kuulostelemaan oloani. Nyt huomaan (ainakin välillä) merkin, joka muistuttaa itseni kuuntelemisesta.

Tänään tunsin tarvetta lähteä liikkeelle, joten lähdin kävelylle. Melkein 1,5 tuntia suht reipasta kävelyä tihkusateessa. Ja nautin siitä. Pidän sateen tuoksusta. Nautin viileydestä ja kesän vihreydestä. Lähden sopivana hetkenä mielelläni uudestaan.

Muutosta auttaa, kun nauttii ja haluaa palata toimintaan uudestaan. Minun pitää vain muistaa pitää mielessä mitä tavoittelen ja millä tavalla ja miksi. Etten palaa keinoihin, jotka eivät kohdallani toimi. Kertaus auttaa ja siksi toistan itseäni.