Arjen on pyörittävä tehokkaasti, ja vuosien aikana sitä on hionut tietyt tanssiaskeleet kuljettamaan itsensä läpi päivän. Ja toiston voimalla ne askeleet tarttuvat mieleen. Lopulta voi keskittyä mielessään pyörittelemään muita asioita, kun keho automaattiohjauksella suorittaa rutiinikuviot.
Olisipa mukavaa, jos olisin tyytyväinen arkikuvioihini, enkä kokisi tarvetta muuttaa mitään. Perusrutiinit ja velvollisuudet sujuisivat tehokkaasti ja aikaa ja energiaa jäisi elämästä nauttimiseen.
On monta asiaa, mitä haluan muuttaa. Ja se on pitkään tuntunut melkein liian työläältä projektilta. Mutta muutoksenkaipuu on herätellyt yrittämään. Ja sitten olen yrittänyt täysillä. Kaikki tai ei mitään. Kuvitellut, että kun antaa kaikkensa, muutos tapahtuu tuosta noin vain. Ehkä kuukauden jälkeen olisi asia kunnossa, ja vanhat, huonot tavat pelkkä muisto vain.
Muutos on vaikea. Joitakin asioita olen onnistunut muuttamaan (jo 10 vuotta ilman tupakkaa!) ja joistakin tavoista poisoppiminen tuntuu melkeinpä mahdottomalta.
Koen, että olen jo saanut tehtyä ne muutokset, jotka voin tehdä pelkästään itsepäisesti puskemalla. Joten on järkevää yrittää erilaisia keinoja muutokseen. Mainitsin jo aiemmin, että harjoittelen itseni kuuntelemista ja lempeämpää kohtelua. Se on toiminut hyvin.
Ainakin silloin, kun muistan kuunnella itseäni.
Vie yllättävän paljon energiaa toimia eri tavalla kuin aiemmin. Ennen vain sivuutin kaikki kehoni lähettämät viestit ja puskin kunnes sain tehtyä mitä täytyi tai kunnes olin näännyksissä. Huono kehoyhteys mahdollistaa tällaisen itserääkin. Se myös haittaa lääkärillä käyntiä, kun kysyvät millaisia oireita minulla on. En osannut sanoa, kurja ja ehkä vähän paineen tunnetta päässä.
Olen yrittänyt muutosta tällä lempeämmällä tavalla vasta vähän aikaa, mutta huomaan merkkejä, jotka tekevät oloni optimistiseksi. Ja tiedostan, että parantunut kehoyhteys auttaa paljon. Muuten en varmasti muistaisi kuunnella itseäni, koska minun pitäisi pysähtyä kunnolla kuulostelemaan oloani. Nyt huomaan (ainakin välillä) merkin, joka muistuttaa itseni kuuntelemisesta.
Tänään tunsin tarvetta lähteä liikkeelle, joten lähdin kävelylle. Melkein 1,5 tuntia suht reipasta kävelyä tihkusateessa. Ja nautin siitä. Pidän sateen tuoksusta. Nautin viileydestä ja kesän vihreydestä. Lähden sopivana hetkenä mielelläni uudestaan.
Muutosta auttaa, kun nauttii ja haluaa palata toimintaan uudestaan. Minun pitää vain muistaa pitää mielessä mitä tavoittelen ja millä tavalla ja miksi. Etten palaa keinoihin, jotka eivät kohdallani toimi. Kertaus auttaa ja siksi toistan itseäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti